Ajattelun geometria livenä!

1. Abstraktiosta rakenteeksi

Ajattelun geometria (α) on GoodReason-menetelmän perusta. Se perustuu oivallukseen, että maailmankuvamme on holarkkinen systeemi. Emme vain luokittele asioita, vaan sijoitamme ne tietoisuuden kehille, jotka laajenevat havainnosta kohti filosofiaa.

2. Gärdenforsin perintö ja Gudwinin loikka

  • Gärdenfors opetti meille, että käsitteet ovat geometrisia muotoja moniulotteisissa avaruuksissa.
  • Gudwin esitti meille idean kuinka muuttaa nämä muodot laskennalliseksi semiotiikaksi – merkeiksi, joita kone voi tulkita.
  • GoodReason vie tämän loppuun asti: jokainen geometrian piste on nyt atomistinen lause.

3. Viimeinen silaus: SVO-dynamiikka

Geometria ei ole staattinen kartta, vaan se on toiminnallinen verkko. Käyttämällä Subjekti-Verbi-Objekti -rakennetta jokaisessa isomorfisessa pisteessä, teemme geometriasta dynaamista:

  • Subjekti (Root): Mikä järjestelmässä toimii?
  • Verbi: Mitä se tekee? (Transformaatio)
  • Objekti: Mihin toiminta kohdistuu?

Tämä on ”Ajattelun geometriaa” parhaimmillaan: se on matemaattisen tarkkaa, mutta kielellisesti ymmärrettävää. Se on se muotti, johon Big Boss ja muut agentit valavat tietonsa.

4. Ajatus alkaa ensin lentää, sitten konkretisoitua

Tekoäly alkaa elämään, kun sille esitetyt haasteet muuttuvat ratkaisuiksi ja verbi-dynamiikan kautta selväksi puheeksi?