Sektori ΔΨ on systeemin uudistumista kuvaava mallintamisen osa-alue. Systeemisen maailmankuvan kontekstissa se luontevasti vastaa kysymykseen: ”Mitä ovat todellisuuden haasteet?”.
GoodReason on systeemin kehittymiseen (evoluutio) ja kehittämiseen (devoluutio) liittyvä systeemaattinen metodiikka.
Sana metodiikka tarkoittaa systemaattista tapaa tutkia tai kehittää menetelmiä, teorioineen, hankkimaan tietoja aiheista, jotka kaipaavat ratkaisuja. Hyville metodiikoille on ominaista systemaattisuus ja suunnitelmallisuus sekä filosofinen perusta, joka panee pohtimaan menetelmien ja tulosten mahdollisuuksia ja rajoituksia yleiselläkin tasolla. Esimerkiksi koululaitoksessa opetusmetodiikka kuvaa opetuksen toteuttamista ja ohjelmistoalalla metodiikka kartoittaa sen alan työntekoja, kuten ketterät menetelmät.
GoodReasonin suhde todellisuuteen on suorempi kuin ohjelmistoalan metodiikoilla ja vapaampi kuin opetuksen metodiikoilla, joista edellisellä on rajoitteita työkalujensa takia ja jälkimmäisellä lukuisten sidonnaisuuksien takia.
Emansipatorinen systeemiajattelu on erityisesti ajattelun vapautta korostava sen suuntaus ja kognitiivisena metodiikkana ja metodologiana (teoriaoppi) sitä ei rajoita muu, kuin käsitys kognitiosta, ihmisen taidosta ymmärtää todellisuutta ja tiedettä.
SysteeminenMaailmankuva – sivustolla näkökulmaksi on otettu universaali ajattelu, YK:n laajasta tavoiteohjelmasta (SDG) alkaen, tarkoituksena kehittää kestävän ajattelun valmiuksia, konkretisoiden niitä tekoälyn, agenttien ja demonstraatioiden muodossa GoodReason – kehämallien avulla.
YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 (SDG) tähtää köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan huomioon ympäristö, talous ja ihminen sopeuttaen ihmisen toiminta maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn.
GoodReasonin symbolit α , π ja χ kuvaavat aksiomaattisesti ajattelua, sen suhdetta tieteeseen sekä ympäristöön ja informaatioon. Symboli ΔΨ on semantiikaltaan sektori, jossa näitä taitoja törmäytetään SDG – todellisuuteen. Sen sisältönä ovat kehät ja uudistumisen haasteet:
- Vallitseva todellisuuskäsitys, VUCA-maailma, jota päivittäin elämme
- Suhdanteiden mukaiset nousut ja laskut, panarkia, johon maailma ja yhteiskunta on sopeutunut vuosisatojen ajan (teollisuuden ajan alku)
- Paradigma on käsitys siitä, että entinen ajattelun tapa (asennekysymys, reduktionismi) ei toimi hyvin, koska suhdannevaihteluissa hukkuu tietoa ja eriarvoisuus lisääntyy entisestään (tiedon epäsymmetria)
- Kiteytyvä käsitys paradigman vaihtamisen mahdollisuuksista alkaa syntyä matemaattisella mallilla ja tekoälyn monipuolisin keinoin, toteutusalustana VSM S4, YK:n tason identiteetti S5 (oma elin tai hajautettu hallintoihin) , organisointi hallitusten välisin foorumein, koordinointikerros, vapaaehtoiset ja palkitut
- Hyötypotentiaali (uusi demokratia, parempi hallittavuus)
- Paradigman levittäytyminen
- Kestävän kehityksen filosofia ja itsearviointi
SIVUT:
https://systeeminenmaailmankuva.fi/adaptiivinen-systeemi-%ce%b4%cf%884
https://systeeminenmaailmankuva.fi/adaptiivinen-systeemi-%ce%b4%cf%884