Innovatiivisuus, adaptiivisuus ovat uudistuvan systeemin tärkeimpiä tunnusmerkkejä.
Innovatiivisen systeemin tunnusmerkkejä
Määritelmä: Innovatiivinen systeemi tarkoittaa järjestelmää, joka luo ja ottaa käyttöön uusia, hyödyllisiä ideoita, prosesseja, tuotteita tai palveluita parantaakseen toimintaa ja tuottaakseen lisäarvoa yhdistäen luovuutta, teknologiaa ja tietotaitoa käytännön ratkaisuiksi. Uudistus voi olla suuri mullistus, joka edellyttää kulttuurin muutosta ja osallistumista, jotta uudet toimintatavat alkaisivat tuottaa tuloksia, kuten kilpailuetua tai kasvua.
Näkökulman valinta ja laajentaminen ovat oleellinen osa innovatiivisuutta.
Adaptiivisuuden merkitys todellisuuden haasteissa
Määritelmä: Adaptiivinen systeemi (AS) on dynaaminen kokonaisuus, joka saavuttaakseen tavoitteensa pystyy omilla keskinäisillä toiminnoillaan (agentit) muuttamaan käyttäytymistään ympäristön ja olosuhteitten mukaan. Se käyttää oppimiseen palautesilmukoita, kuten ekosysteemin sopeutuminen kysyntään, oppiminen aivoissa tai ohjelmiston asetusten säätäminen. Koska adaptiivisen systeemin kollektiivinen käyttäytyminen on luonteeltaan emergenttistä (kehä 5), kokonaisvaikutus ei ole helposti ennustettavissa yksittäisten osien perusteella, sillä se oppii ja organisoituu itsenäisesti.
Keskeiset AS:n ominaisuudet ovat (suluissa GoodReason – symbolit):
- Itseorganisoituminen (β) : Osat ovat vuorovaikutuksessa muodostaen uusia rakenteita tai käyttäytymismalleja ilman keskitettyä ohjausta.
- Palautesilmukat (Ω) : Toiminnoista saatu tieto syöttää takaisin ja vaikuttaa tuleviin toimiin, mikä on ratkaisevan tärkeää sopeutumisen kannalta.
- Emergenssi (ΔΨ, kehä 5) : Monimutkaiset, laaja-alaiset mallit syntyvät yksinkertaisista vuorovaikutuksista.
- Oppiminen ja muisti (π): Hankkii tietoa ympäristöstä ja muodostaa sisäisiä malleja (skeemoja) toimimiseen.
- Ympäristövuorovaikutus (χ) : Reagoi jatkuvasti ympäristönsä muutoksiin ja epävarmuustekijöihin.
Lista on melko monipuolinen, mutta se ei korosta näitä piirteitä: arvot α ja ratkaisukeskeisyys φ ja toteutus τ.
Esimerkkejä adaptiivisuudesta löytyy paljon: luonnon ja biologian systeemit, teknologiassa robotit ja tekoäly sekä talouden systeemit ja ekosysteemit. Käyttäytyminen: Aistiminen: Järjestelmä tarkkailee ympäristöään ja sisäistä tilaansa (esim. solu havaitsee viruksen). Prosessointi/oppiminen: Se tunnistaa malleja ja muodostaa/päivittää sisäisen mallin (esim. immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan viruksen). Toiminta: Se muuttaa käyttäytymistään mallin perusteella (esim. tuottaa vasta-aineita). Palaute: Toiminnan tulokset antavat uutta tietoa, joka vaikuttaa seuraavaan sykliin (esim. virus neutraloidaan, malli vahvistuu).
Autopoieettinen systeemi (autopoiesis)
