Principia Cybernetican määritelmä (alla) on ratkaiseva kuvaamaan käsitteellisen ajattelun syntyä:
Assosiaatioiden hallinta on ajattelua.
Uusia rutiineja ei enää tarvitse oppia kokemuksen kautta, vaan ne voidaan kehittää abstraktin, symbolisen päättelyn avulla.
Tässä tapahtuu siirtymä oppimisesta ajatteluun ja ja kokemuksesta mallintamiseen, ilman empiria, a priori – periaatteella.
2) Symbolinen ajattelu vapauttaa kokemuksen kahleista
Kun Ω4:ssa muutos syntyi murroksina assosiaatioista ja emergenssistä
Ω5:ssa muutos voidaan ennakoida ja ja konstruoida mielessä.
Aiheesta Stanford Edun sivustolla: https://plato.stanford.edu/entries/apriori/.
Symbolit mahdollistavat kokeilun ilman todellista riskiä ja vaihtoehtojen tutkimisen ennen toimintaa sekä tulevaisuuksien simuloinnin.
Tämä on adaptiivisuuden aikakauden kvanttihyppy. Mutta jo Kant loi teorian.
HUOM: Stanfordin yliopiston SymSys – ohjelma on yhdistänyt seitsemän tiedekunnan tavoitteet siellä jo vuosikymmenien ajan liittyen selkeästä symboliin Ω5.
Symboli ei ole merkki – vaan operatiivinen väline
Keskeinen väärinkäsitys monille on, että symboli ≠ sana, symboli ≠ kuva, vaan symboli = toiminnallinen rakenne, joka avaa kielen ja on mahdollistanut tietoyhteiskunnan synnyn kommunikaatiomekanismeineen.
Eri muodoissaan kuten matemaattinen kaava, ohjelmointikielen konstruktio tai kartta, jossa voi liikkua se on myös ontologinen solmu, joka avaa jatkotoimintoja ja uusia mahdollisuuksia – ties mihin!
Metasymbolina Ω5 symboli näyttää mihin se pystyy.
Wolfram Alpha ja kartat ovat Ω5-arkkityyppejä
Wolfram Alpha on esimerkki jokaisen matemaatikon ihanteesta. Se on paitsi symbolinen rajapinta matematiikan ja kosmologian tietämykseen, myös laaja abstrakti malli semantiikkoineen kuvailemaan konkreettisia vaikutuksia lukemattomille alueille, ja se ei siinä onnistuisi ilman symbolista osaamista, saatuaan alkunsa Lisp-ohjelmointikielestä, joka kuuluu vastaavaan paradigmaan.
Toinen esimerkki kartoista (kuten Google Maps) näyttää, kuinka käyttäjä sijoittaa itsensä symboliseen tilaan koneellaan ja kuinka hän itse muuttuu passiivisesta havainnoijasta aktiiviseksi toimijaksi, alkaa unelmoida matkoista ja todellisuus kääntyy ajattelun kautta navigoitavaksi ratkaisumalliksi.
Nämä ovat ajattelun käyttöliittymiä.
Symbolin määritelmä on selkeä karu: Symboli on jotakin, joka edustaa jotain muuta. Tosiasiassa se saattaa edustaa samalla ideaa, esinettä, käsitettä tai tunnetta tai toista symbolia – usein tavalla, joka ylittää kirjaimellisen merkityksen, nopeuttaen viestintää ja ymmärrystä. Symbolien tutkimista on myös semiotiikka moninaisine haaroineen.
Olennainen osa Ω5:ta on visuaalisuus, geometrinen ajattelu
Ω5:ssa ajattelu ei ole lineaarista vaan topologista, relationaalista, geometrista ja visuaalista. GoodReason ei ehdota vain jotakin esitystapaa, kuten UML, vaan se tarjoaa napakoordinaatiston, jossa käsitteet saavat tarvittaessa sijainnin ja etäisyydet merkitsevät tietoisuuden tasoja ja kehittyneisyyden eroja ja suunnat merkitsevät kehittymisen näkökulmaa, alfasta oomegaan jne. Tämä tekee ajattelusta siirrettävää ja malleista isomorfisia, sisällöistä liikuteltavia, kuten erilliset kartat.
6) Symbolinen ja alisymbolinen yhdistyvät
Ω5 ei sulje pois koneoppimista tai tilastollista AI:ta, vaan yhdistää symbolisen ja alisymbolisen sekä käsitteet ja emergenssin ja kartat ja datavirrat. Kun χ4-tasolla syntyvät käsiteavaruudet ovat jatkuvia, tällä tasolla Ω5 ne saavat rajat ja löytävät ehdot onnistumiselleen.
GoodReason ja tekoäly muodostavat yhteisen kielen
Silloin kun GoodReason toimii ontologiana (kartan tavoin), ihminen pystyy hoitamaan epistemologian oppiessaan lisää siitä ja tekoäly voi täydentää epistemologiaa eli tietämystä ehdottaen metodologiaa ja simuloiden seurauksia, esimerkiksi kestävän kehityksen skenaarioita matematiikallaan.
Ω5:ssa ihminen ja tekoäly ajattelevat samalla kartalla, vaikkeivät samalla tavalla.
Ω5 on tarkoituksellisesti metatason koordinaattori, koska se ei korvaa Ω4:n muutosherkkyyttä, vaan kanavoi sen ajatteluksi. Vielä syvällisempiä päätöksiä tekevät symbolit Ω6 ja Ω7 (kohti tieteellistä ajattelua ja universaalia älyä).
Tämä vaihe on siten GoodReasonin älyllinen sydän ja ja koko adaptiivisuuden tieteen keskeinen taso.
Miksi symbolinen ajattelu on kriittistä tietoturvassa
Jos tietoturvassa reaktiot (Ω1–Ω3) eivät riitä ja vahingoista syntyneet pettymykset (Ω4) on myöhäistä perua, Ω5 mahdollistaa jatkossa uhkien mallintamisen ennen uusien toteutumista ja myös hyökkäys–puolustus–skenaarioiden ajattelun sekä strategisen ennakoinnin.
Tämä tekee Ω5:stä erittäin hyvän ensimmäisen suuren sovelluskohteen GoodReasonille.
Ytimekäs Ω5-määritelmä
Ω5 kuvaa systeemin kykyä tuottaa uusia toimintamalleja symbolisen, abstraktin ajattelun avulla ilman suoraa kokemuksellista oppimista. Tässä tasossa adaptiivisuus siirtyy reagoinnista ennakointiin ja ajattelusta strategiaan.
Tässä kohtaa GoodReason ei enää vain selitä maailmaa,
vaan antaa välineet ajatella sitä uudelleen – yhdessä tekoälyn kanssa.