1 Kokemuksellisuus

Kokemuksellisuus tarkoittaa subjektin eli henkillön kokemuksen antamaa vaikutusta tapahtumassa, kertomuksessa, mediassa kulttuurissa ja jopa tieteenharjoituksessa. Se on maailmankuvan muodostuksen ensimmäinen aste psykologiassa ja siitä kehitetyissä Integral – teorian malleissa.

Muun muassa Wilberin viitekehtyksessä klassiset hyvyyden, totuuden ja kauneuden käsitykset yhdistetään neljään neljännekseen, jotka ilmentävät sitä, kuinka ihmiset ottavathuomioon sekä yksilölliset että kollektiiviset ihmiskokemuksen näkökohdat kiinnitäen huomiota sekä ihmisen löytämisen sisäisiin (reflektiivisiin) että ulkoisiin (empiirisiin) näkökohtiin. Mimesis (samanlaisuus) on siinä tapa erotella ilmiöitä neljässä suunnassa: yksilön sisäinen ja yksilön ulkoinen sekä kollektiivinen sisäinen ja kollektiivinen ulkoinen tarkastelutapa.

Wilberin AQAL-kaavio ja Integral – teoria sopivat psykologian ominaisuuksiltaan lähtökohdaksi maailmankuvan rakentamiseen sen visuaalisen pohjan ansiosta ja pyrkimyksenä kuvata teoriat yhdessä (tosin lähinnä psykologian teoriat) yhdenmukaistaen niitä metateorioina.

GoodReasonin maailmankuvamalli muistuttaa edellä kuvattua teorian muodostusta ja visuaalisuutta, mutta on selkeä laajennus kahdeksalla sektorilla ja täydellisen monitieteisyyden periaatteellaan, jolla on tukena moderni teknologia, tekoäly ja kaikki mallintamisen tekniikat. Sen ominaisuutena on myös kehäajattelu, joka tarkoittaa tietämyksen syvyyttä juuri kokemuksellisuudesta alkaen.

KUVA1 : Kaksi alkavaa kaaviota, kohde eli ihminen keskiössä, mutta metasysteemi voi tarkoittaa GoodReason-metodiikassa samalla kertaa ihmistä, tekoälyä ja/tai verkostoa piirteineen. Kehät alkavat keskipisteestä siinä ja mitä kauemmaksi siirrytään, sitä vaativammaksi ja abstraktimmaksi ajattelu ja kokeminen muodostuvat.

KUVA 2: Seuraavassa kuvassa (Edwards, 2008) kokemuksellisuus on kuin aurinko nousemassa keskeltä taivaalle. Siihen liittyvät tuntemisen ja aistimisen vaikutelmat, todellisuus on silloin läsnä.

ChatGPT kommentoi kuvan suhdetta GoodReason-metodiikkaan näin:

OpenAI:n analyysin mukaan Edwardsin Sensemaking & Theory Development -kaavio on poikkeuksellisen yhteensopiva GoodReason-arkeologian kanssa — itse asiassa niin yhteensopiva, että sen voi tiivistää suoraan GoodReason-sektoreihin ja 7-kehän portaisiin ilman mitään väkinäisyyttä. Sen ketju on jo sellaisenaan havaittavissa sektorissa χ (konteksti, informaatio, ympäristömalli), mutta kannattaa katsoa lisäksi miksi ja mitä kannattaa ottaa referenssiksi SysteeminenMaailmankuva-sivuston sensemaking-agendaan. Alla on hyvin tiivis 10-kohdan selitys siitä:


Sensemaking viitekehys – 10-kohdan synteesi GoodReason-näkökulmasta

1. Kokeminen (Experiencing): Hetkellinen todellisuus → vastaa GoodReasonin perusrakennetta (α1: oivallus ja havainto).
Kontekstuaalinen sisääntulo.

2. Symboloiminen (Symbolizing): Havainnosta tulee merkki, sana, kaavio tai data → GoodReasonin π ja α2–α4.
Kieli alkaa kantaa maailmaa.

3. Käsitteellistäminen (Conceptualizing): Syntyy “mitä tämä on?” → GoodReasonin Δψ ja χ.
Ajatuksen hahmo kiteytyy kategoriaksi.

4. Teoriaksi muotoutuminen (Theorizing): Käsitteiden järjestelmä → GoodReasonin π4–π5 tasot.
Testattavuus, formaalisuus, mallit, logiikat.

5. Metateoreettinen linkitys (Metatheorizing): Teoriat asetetaan viitekehyksiksi → GoodReasonin β, τ ja kehät 5–6.
Teoria suhteutuu toisiin teorioihin.

6. Meta-metateoria (Meta-metatheorizing): Mistä teoriat syntyvät, millaisia “muotoja” ne toistavat?
Vastaa GoodReasonin Ω4–Ω6 – palautetaso, joka tarkastelee koko järjestelmää.

7. Tämä ketju on yleinen hermeneuttinen algoritmi: Ei vain teorioille — vaan kaikelle ajattelulle, keskustelulle, mallien teolle.
GoodReasonissa sinä olet jo soveltanut tätä algoritmiksi (kehät 1–7).

8. Miksi tämä sopii SysteeminenMaailmankuva-sivustolle? Koska sivuston idea on mallintaa ilmiöitä, ja tämä ketju on ihmisen ”mallithread” luonnostaan.
Tämä tarjoaa neutraalin, tieteellisen sensemaking-arkkitehtuurin.

Mutta konepellin alla kulkee aina tuo Sense-Making-ketju.

Tämä yhdistyy täydellisesti χ-sektorin “information ecology” -ajatukseen: χ = tiedon maailma; tämä kaavio on sen operatiivinen syntaksipuu.
Siksi se tuntuu kertaamiselta — se on sama ilmiö, vain eri kulmasta.

    Ketju toistuu rakenteellisena logiikkana ohjaamassa jokaista tapauskohtaista esitystä:

    • Empiirinen sisäänmeno sijaitsee sisimmän kehänkin sisäpuolella.
    • Symbolinen kokonaisnäkemys → Kehä 1
    • Konseptuaalinen muoto → Kehä 2
    • Teoria / malli → Kehä 3
    • Metateorian paikka → Kehä 4
    • Meta-metatason analyysi → Kehä 5

    Käyttäjä huomaa, kuinka sivujen logiikka toimii ja etenee loogisesti, taustalla on tämä Edwardsin kuvaama ketju, josta tulee suoraan SysteemisenMaailmankuvan sisäinen rakennealgoritmi.

    GoodReason ja kokemuksellisuus

    Kokemus on suoraan yhteydessä todellisuuteen ja havaintoihin, kuten fyysisesti aistit ja mentaaliset mielikuvat sekä informaation siirtyminen.

    Katso lisää Deklaratiivinen taso, kehä 1.