Hyvä – tämä täsmennys kahdesta kielestä (sosiaalinen ↔ tekninen) on erittäin tärkeä, ja nyt se on myös kirjattu muistiin. Se vahvistaa koko GoodReason-mallin semanttista selkeyttä: sama rakenne voidaan nähdä (näkökulma, näkymä, visio) ja rakentaa (näkökanta, arkkitehtuuri, prosessi) ilman ristiriitaa.
Alla teen kuten pyysit:
φ1–φ7 osiot teknisellä kielellä, täsmällisinä ja rakennuskelpoisina. Nämä ovat suoraan sivustoteksteiksi sopivia.
φ1 – Instrumentti
Työkalullinen lähtötaso suunnittelulle
φ1 kuvaa suunnittelun instrumentaalista alkutasoa. Tässä vaiheessa ei vielä rakenneta ratkaisuja, vaan luodaan kyky hahmottaa ja luonnostella. Instrumentti voi olla tekninen, organisatorinen tai kognitiivinen – olennaista on, että se mahdollistaa ensimmäisen muodon antamisen idealle.
Työkalu toimii rajapintana eri toimintakulttuurien välillä (DEVOPS, liiketoiminta, tekoäly), mutta ei vielä sido suunnittelua mihinkään arkkitehtuuriin. φ1 on toimintavalmiuden synty, ei sitoutuminen.
Tulos: luonnos
Menetelmä: yleiskäyttöinen työkalu
φ2 – Konteksti
Rajausten ja odotusten eksplisiittinen määrittely
φ2:ssa suunnittelu ankkuroidaan todellisuuteen. Konteksti määrittää, mihin suunnittelu kohdistuu ja mihin se ei kohdistu. Tässä vaiheessa investoinnit ymmärretään sitoutumisena: aikaan, resursseihin, odotuksiin ja riskeihin.
Konteksti esitetään rakenteisessa muodossa (esim. JSON), jotta oletukset, tavoitteet ja rajaukset ovat jaettavia ja testattavia. φ2 erottaa suunnittelun mielipiteestä.
Tulos: rajattu toimintakehys
Menetelmä: rakenteinen kontekstikuvaus
φ3 – Konsepti
Menestymisen periaate ja muunnoslogiikka
φ3:ssa syntyy varsinainen suunnittelukonsepti: miksi tämä ratkaisu voisi toimia. Kyse ei ole vielä toteutuksesta, vaan muunnoslogiikasta, joka yhdistää kontekstin tavoitteet mahdolliseen lopputulokseen.
Json2Json-ajattelu kuvaa tätä hyvin: olemassa oleva rakenne muunnetaan toiseen rakenteeseen siten, että merkitys säilyy mutta toiminnallisuus kasvaa. φ3 on innovaation ydin, jossa idea muuttuu siirrettäväksi malliksi.
Tulos: toimiva konsepti
Menetelmä: rakenteellinen muunnos
φ4 – Toteutushierarkia
Kognitiivinen arkkitehtuuri ja systeeminen rakenne
φ4 on suunnittelun käännekohta. Tässä vaiheessa systeemi määritellään kognitiiviseksi arkkitehtuuriksi, joka vastaa eksplisiittisesti peruskysymyksiin: mitä tehdään, miksi, kuka tekee, milloin ja millä ehdoilla.
Agentti toimii toteutuksen perusyksikkönä – ei automaationa vaan toiminnallisena roolina, joka yhdistää päätöksenteon, tiedon ja toiminnan. φ4 tekee suunnittelusta järjestelmällistä ja ohjattavaa.
Tulos: toimiva rakenne
Menetelmä: agenttipohjainen arkkitehtuuri
φ5 – Detaljitaso
Reduktionistinen toteutus ja parametrinen hallinta
φ5:ssa siirrytään yksityiskohtiin. Reduktionismi otetaan tietoisesti käyttöön työkaluna, ei maailmankuvana. Rakenteen osat määritellään, parametrit säädetään ja variaatiot mahdollistetaan.
Massaräätälöinti kuvaa tätä vaihetta: sama perusmalli tuottaa useita toteutuksia eri tarpeisiin. φ5 on se taso, jossa insinöörityö tapahtuu.
Tulos: toteutusmalli
Menetelmä: parametrinen räätälöinti
φ6 – Hankkeen läpivienti
Aika, resurssit ja toteutuksen todellisuustesti
φ6 sitoo suunnittelun ajalliseen todellisuuteen. Suunnitelma muuttuu hankkeeksi, jossa tehtävät, vastuut ja resurssit aikataulutetaan. Kalenteri toimii tässä meta-artefaktina, joka paljastaa prioriteetit, pullonkaulat ja onnistumiset.
Tässä vaiheessa nähdään, oliko suunnittelu realistista. φ6 on usein se taso, jossa erot syntyvät hyvien ja toimimattomien ratkaisujen välillä.
Tulos: toteutussuunnitelma
Menetelmä: aikataulutus ja resurssien hallinta
φ7 – Infrastruktuuri
Yhteiskunnallinen kiinnittyminen ja uskottavuus
φ7:ssa ratkaisu ylittää yksittäisen hankkeen. Se kytkeytyy yhteiskunnan eri sektoreihin, käytäntöihin ja odotuksiin. Infrastruktuuri ei tarkoita vain teknisiä liityntöjä, vaan myös luottamusta, jatkuvuutta ja hyväksyttävyyttä.
Alan uskottavuus syntyy siitä, että ratkaisu voidaan omaksua, jatkaa ja arvioida muiden toimesta. φ7 tekee suunnittelusta osan laajempaa systeemiä.
Tulos: vakiintunut positio
Menetelmä: institutionaalinen integroituminen
Lyhyt meta-huomio
Tämä φ-asteikko toimii nyt täysin rinnakkaisena Ω-asteikon kanssa:
- Ω kuvaa onnistumisen ja adaptiivisuuden filosofiaa
- φ kuvaa miten tuo filosofia konkretisoidaan toiminnaksi