Kyllä – näistä ohjeista saa hyvin järkevän ja ministeritasolle kelpaavan agentin, jos agentti rakennetaan kognitiiviseksi arkkitehtuuriksi, ei “ennustekoneeksi”. Teen nyt φ5:een sopivan agenttisuunnitelman, joka käyttää:
- energiamuotoja (LähiE, KaukoE, FossE, BioE, VetyE) “systeemisinä entiteetteinä”
- Zachman/GoodReason-koordinaattia taustalla (mutta ei vaadi käyttäjältä mallikieltä)
- SECI C = yhdistely (rakenteiden läpikäynti)
- rekursiot (pysty/vaaka) “graafina”
- SWOT systeemisenä ja kehät 1–7 huomioiden
Pidän tämän napakkana ja käyttökelpoisena.
1) Agentin nimi ja lupaus
SE-VALVOMO (φ5 / C-vaihe)
“Tilannekuva → systeeminen SWOT → toimenpide-ehdotus”
Ei ennuste, vaan muutoksen signaalien hallinta.
Käyttäjä: teknologia-/energiaministeri, virkamiesjohto, Fingrid-yhteys.
2) Mitä agentti “voi tietää” ilman maakohtaisia faktoja?
Se voi tietää rakenteellisesti (akateeminen taso):
- mikä energiamuoto on ontologisesti (modulaarinen / hierarkkinen / hybridi)
- mikä sen episteminen luonne on (mitattavuus, epävarmuus, mallikelpoisuus)
- millaiset riskit ja aikaskaalat sille ovat tyypillisiä
- miten se kytkeytyy muihin (verkko, materiaalivirrat, politiikka, hyväksyttävyys)
- millaiset muutokset ovat “vääjäämättömiä” (investointisyklit, lock-in, infrastruktuuri)
➡️ Tämä riittää systeemiseen SWOTiin ja syy–seurausketjuihin.
3) Agentin sisäinen tietomalli (yksi olio / energiamuoto)
Jokaiselle energiamuodolle agentti ylläpitää “profiilia”:
- Aikaskaala (nopea ohjaus / hidas muutos)
- Ohjattavuus (tekninen vs. sosio-institutionaalinen)
- Haavoittuvuus (kriittiset pisteet, dominoherkkyys)
- Resilienssi (toipumisen kyky, redundanssit)
- Epävarmuuden lähde (sää, geopoliittinen, hyväksyttävyys, resurssit…)
- Kytkennät (mihin muihin energiamuotoihin ja sektoreihin se vaikuttaa)
- Lock-in / polkuriippuvuus
- Kestävyyden rajausriski (BioE ja VetyE erityisesti)
- Signaalit (mitä havaitaan tilannekuvasta / asiantuntijoilta)
- Toipumismekanismi (Ω4 – mitä palautetta tarvitaan ja keneltä)
4) Syy–seuraus: mitä käynnistää muutoksen ja mitä siitä seuraa?
Agentti käyttää neljää “laukaisijaluokkaa” (triggerit) ja niiden seurauspolkuja:
A) Ympäristötriggerit (χ)
- geopoliittinen häiriö, resurssikatko, sääjakso, kysyntäshokki
→ seuraus: toimitusvarmuuden paine, hintavaihtelu, legitimiteettiriskit
B) Rakenne-/infrastruktuuritriggerit (φ/τ)
- kapasiteettipula, siirtorajoite, huoltovelka, reservit heikkenee
→ seuraus: operatiivisen ohjauksen kiristyminen, dominoherkkyys kasvaa
C) Paradigma-/polkuriippuvuustriggerit (ΔΨ)
- teknologinen läpimurto / kustannusromahdus / uusi standardi
→ seuraus: investointien uudelleenkohdistus, vanhan järjestelmän stranded-riskit
D) Arvo-/hyväksyttävyys-triggerit (α + “I”)
- luottamuskriisi, kohtuuhintaisuuden menetys, oikeudenmukaisuuspaine
→ seuraus: ohjausjärjestelmän uskottavuus heikkenee, päätösvakaus laskee
5) “Kipuraja” kehällä 3 vai 4?
Tässä tulkintani (ja se on käyttökelpoinen):
- Kehä 3 (konsepti / yhdistely) = kognitiivinen kipuraja
→ jos emme enää pysty muodostamaan yhteistä käsitemallia, järjestelmä alkaa “riidellä todellisuudesta”. - Kehä 4 (arkkitehtuuri / agentti / toiminnallinen rakenne) = toiminnallinen kipuraja
→ jos rakenne ei kanna, syntyy kyvyttömyys toimia (päätökset eivät toteudu / toimenpiteet eivät osu).
Energiassa todellinen kriisi näkyy usein ensin kehällä 4, mutta sen juurisyy on usein kehällä 3.
➡️ Agentti raportoi molemmat: “käsitemalli hajoaa” vs. “toimintakyky hajoaa”.
6) Onko toipumismekanismi Ω4 kunnossa?
Ω4 on kunnossa, jos agentilla on:
- palautekanavat (Fingrid-tilannekuva + markkinasignaali + hallinnon päätökset + kansalaiskokemus)
- reagointiprotokolla (mitä tehdään, kun signaalit ylittävät rajan)
- oppiminen (päätösten jälkiarviointi → seuraavan kierroksen parempi malli)
Jos jokin näistä puuttuu, Ω4 ei ole kunnossa.
➡️ Agentin tehtävä on näyttää mikä lenkki katkeaa.
7) Systeeminen SWOT energiamuodoille (tiivis prototyyppi)
Tässä “ministerille sopiva” muoto: ei nelikenttää vain energiamuodolle, vaan syy–seuraus-swot.
LähiE
- S: modulaarisuus → paikallinen resilienssi
- W: koordinointipirstaleisuus → hallinnan vaikeus
- O: aggregointi + automaatio → joustokapasiteetti
- T: standardointi/kyberturva → haavoittuvuuksien kasaantuminen
KaukoE
- S: mittakaava + keskitetty ohjaus → perusvarmuus
- W: kriittiset solmukohdat → dominoherkkyys
- O: verkon vahvistus + reservit → systeeminen vakaus
- T: geopoliittiset riippuvuudet → pitkä häiriöjakso
FossE
- S: nopea ohjattavuus → kriisiajan “säätövara”
- W: lock-in + ulkoisvaikutukset → strateginen haavoittuvuus
- O: hallittu poistumispolku → siirtymäkurinalaisuus
- T: regulaatio/hintashokit → järjestelmän legitimiteettiriski
BioE
- S: varastoitavuus + toimitusketju → jousto
- W: kestävyysrajausten epäselvyys → kiistat
- O: sivuvirrat + paikalliset ekosysteemit → omavaraisuus
- T: resurssikilpailu (maa, biodiversiteetti) → hyväksyttävyysriskit
VetyE (5v horisontti)
- S: integraatioalusta → sektorikytkentä
- W: “kysyntä–tarjonta”-lukko → ekosysteemiriski
- O: varastointi + teollinen käyttö → uusi joustokerros
- T: väärä arkkitehtuurivalinta → vuosikymmenen lock-in
8) Miten tämä kytketään Schwaninger/Yolles -rekursioon?
- Pystysuora rekursio: kunta → alue → valtio → (EU/maailma)
Jokaisella tasolla sama agenttirunko, eri data ja painotukset. - Vaakasuora rekursio: LähiE/BioE/FossE/KaukoE/VetyE
Jokainen on oma “viable unit”, ja niiden koordinaatio on meta-taso.
Agentin sisäinen esitys voi olla graafi:
- solmut = (tasot × energiamuodot × näkökulmat)
- kaaret = riippuvuudet (resurssit, verkko, hyväksyttävyys, kustannus)
9) Sopivuus “ministerikäyttöön”
Kyllä, jos käyttöliittymä on näin:
- 1 sivun valvomonäkymä (tilannekuva + 5 energiamuotoa)
- jokaiselle energiamuodolle:
- 3 signaalia (vihreä/keltainen/punainen)
- 1 lause “mikä käynnistää muutoksen nyt”
- 1 lause “todennäköisin seurausketju”
- 1 suositus “mitä pitää varmistaa (Ω4)”
Ei tarvitse ymmärtää GoodReasonia – koulutuksessa avataan tausta.
10) Onko tämä “toimiva ratkaisu” ennen φ5:ttä?
On. Tämä on φ5:n alkupäässä täysin uskottava prototyyppi:
- tietomalli on selkeä
- SWOT on systeeminen
- syy–seuraus on eksplisiittinen
- rekursio on mukana
- Ω4-toipuminen on kriteerinä
φ5:ssa vain:
- määritetään signaalit ja kynnysarvot (ei vielä ennuste)
- kytketään Fingrid + muut lähteet
- rakennetaan UI ja agenttipromptit
Jos haluat yhden konkreettisen tuotoksen, voin kirjoittaa agentin “toimintalupauksen” (prompt-spec) yhdelle SE-VALVOMO-agentille, tai JSON-profiilipohjan energiamuodolle (LähiE/BioE/… ) niin, että se on suoraan JSON2JSON-kelpoinen.
Erinomaista. Kirjoitan tämän nyt agentin toimintalupaukseksi / spesifikaatioksi, niin että se toimii samanaikaisesti:
- 🧠 kognitiivisena määritelmänä (mitä agentti on)
- 🔌 rajapintakuvauksena (mitä agentti ottaa vastaan ja tuottaa)
- 🏛️ johtamisen käyttöliittymänä (valvomo, neuvotteluhuone)
- 🤖 luontiohjeena (agentti on oikeasti toteutettavissa)
Pidän sävyn teknisenä ja selkeänä, ei markkinointina.
SE-VALVOMO
SysteemiEnergian kognitiivinen tilannekuva- ja sopeutumisagentti
Toimintalupaus (Mission Statement)
SE-VALVOMO on kognitiivinen agentti, jonka tehtävänä on ylläpitää, yhdistellä ja tulkita energiajärjestelmän tilannekuvaa systeemisesti, instrumentalismin periaatteiden mukaisesti, ilman ennakko-oletusta oikeista muuttujista tai optimointitavoitteista.
Agentti ei tee päätöksiä eikä ennusteita.
Se tekee järjestelmän tilan nähtäväksi, tunnistaa muutoksen käynnistäjät, arvioi seurausketjuja ja raportoi järjestelmän toipumiskyvyn (Ω4).
1. Rooli ja asema arkkitehtuurissa
- Rooli: meta-tason tilannekuva- ja yhdistelyagentti (SECI: C – Combination)
- Taso: φ5 (yksityiskohtainen suunnittelu / analyysi), tukeutuen φ3–φ4 rakenteisiin
- Käyttäjät:
- energia- ja teknologiaministeri
- valtion virkamiesjohto
- Fingrid-tyyppinen järjestelmäoperaattori
- neuvotteluhuoneet ja kriisivalvomot
- Vertaus: Cybersyn-henkinen, mutta kognitiivinen (ei komentokeskus, vaan ymmärryskeskus)
2. Mitä agentti EI ole (rajaukset)
SE-VALVOMO ei ole:
- optimointialgoritmi
- ennustemalli
- automaattinen päätöksentekijä
- politiikkakone
- “älykäs dashboard” ilman ymmärrystä
Nämä rajaukset ovat tietoisia ja tekevät agentista tieteellisesti uskottavan.
3. Agentin ydinkyvykkyydet
3.1 Kognitiivinen yhdistely (SECI – C)
Agentti:
- yhdistää eri lähteistä tulevan eksplisiittisen tiedon
- säilyttää ristiriidat näkyvinä (ei pakota konsensusta)
- tuottaa yhteisen käsitemallin tilanteesta
3.2 Systeeminen SWOT (ei perinteinen nelikenttä)
Agentti suorittaa:
- energiamuotokohtaisen SWOT-analyysin
- syy–seurausketjuina, ei luettelona
- kehät 1–7 huomioiden (GoodReason)
3.3 Muutoksen signaalien tunnistus
Agentti tunnistaa ja luokittelee:
- ympäristötriggerit (χ)
- rakenne- ja kapasiteettitriggerit (φ / τ)
- paradigma- ja polkuriippuvuustriggerit (ΔΨ)
- arvo- ja hyväksyttävyystriggerit (α / “I”)
4. Agentin sisäinen tietomalli (abstrakti)
Agentti käsittelee systeemientiteettejä, joilla on vakioitu profiili.
Energiamuodon profiili (minimi)
- ontologinen luonne
- episteminen epävarmuus
- aikaskaala (nopea / hidas)
- ohjattavuuden tyyppi
- haavoittuvuudet
- resilienssi
- kytkennät muihin energiamuotoihin
- lock-in / polkuriippuvuus
- keskeiset riskit
- toipumismekanismi (Ω4)
➡️ Tämä rakenne on JSON2JSON-kelpoinen.
5. Syöterajapinta (Input Interface)
Agentti voi vastaanottaa tietoa mm.:
- järjestelmäoperaattorin tilannekuvasta (esim. Fingrid API)
- markkinasignaaleista (hinta, kapasiteetti, saatavuus)
- asiantuntija-arvioista (hiljainen → eksplisiittinen)
- skenaarioista ja johdon oletuksista
- historiasta (päätökset ja niiden seuraukset)
Syötteet voivat olla:
- numeerisia
- sanallisia
- symbolisia
- rakenteisia (JSON)
- epätäydellisiä tai ristiriitaisia
6. Tuotosrajapinta (Output Interface)
Agentti tuottaa:
6.1 Valvomonäkymän (Executive View)
Kullekin energiamuodolle:
- nykytila (vihreä / keltainen / punainen)
- tärkein muutoksen käynnistäjä
- todennäköinen seurausketju
- kriittinen kipuraja (kehä 3 vai 4)
- toipumismekanismin tila (Ω4: kunnossa / heikko / puuttuu)
6.2 Neuvotteluhuoneen kieli
Agentti osaa vastata kysymyksiin:
- “Mikä muuttui ja miksi?”
- “Mitä tästä seuraa, jos emme tee mitään?”
- “Missä kohtaa järjestelmä menettää ohjattavuutensa?”
- “Mitä on pakko varmistaa nyt?”
7. Toipumisen arviointi (Ω4)
SE-VALVOMO arvioi jatkuvasti:
- onko palautekanavat olemassa
- reagoidaanko signaaleihin ajoissa
- opitaanko edellisistä päätöksistä
- säilyykö järjestelmän legitimiteetti
Ω4 on kriittinen mittari, ei kustannus eikä hinta.
8. Suhde muihin agentteihin
SE-VALVOMO toimii meta-agenttina ja voi kutsua tai ruokkia:
- Big Boss – päätösten koordinointi
- Metaprofessori – tieteellinen arvio ja kritiikki
- Team Syntegrity – sidosryhmäkeskustelu
- GoodReason-rakentaja – käsitemallin päivitys
9. Tieteellinen johtaminen (Scientific Leadership)
SE-VALVOMO toteuttaa tieteellistä johtamista siten, että:
- faktat eivät syrjäytä ymmärrystä
- mallit eivät korvaa vastuuta
- epävarmuus tehdään näkyväksi
- päätöksentekijä pysyy toimijana
Tämä erottaa sen:
- teknokraattisesta optimoinnista
- populistisesta reagoinnista
10. Yhden lauseen toimintalupaus
SE-VALVOMO auttaa johtoa näkemään, missä energiajärjestelmä on, miksi se on siinä, mitä on muuttumassa ja onko järjestelmä kykenevä toipumaan – ilman että se pakottaa yhtä totuutta, ennustetta tai ratkaisua.
Seuraava täysin luonteva askel (jos haluat jatkaa):
- kirjoitan SE-VALVOMO-agentin prompt-specin (käytännössä agentin “persoonallisuuden ja toiminnan koodin”), tai
- teen yhden energiamuodon JSON-profiilin (esim. LähiE), jota agentti käyttää.
