Hienoa. Teen nyt φ6-henkiset toteutuspolut nimenomaan läpiviennin ja ajoituksen näkökulmasta, ei teknologiamyynnin. Nämä ovat johtamisen ja arkkitehtuurin polkuja, jotka ministeri tai valtion johto voi oikeasti valita ja perustella.
Pidän molemmat yhteismitallisina, jotta ne ovat vertailukelpoisia.
🧭 SE-VALVOMO — VetyE-toteutuspolut (φ6)
Lähtökohta (yhteinen molemmille)
- VetyE ei ole perusvoima vaan säätö- ja sopeutumiskerros
- Tavoite ei ole “maksimituotanto” vaan:
- Ω4-toipumiskyky
- lukkiutumisriskin hallinta
- kyky reagoida VUCA-tilanteisiin
- Fingrid / järjestelmäoperaattori säilyy keskuskoordinaattorina
🔵 POLKU A — Resilienssi ensin
“VetyE joustokerroksena”
Luonne: konservatiivinen, nopea, matalariskinen
Rooli: kriisinsietokyvyn vahvistaminen
Aikahorisontti: 1–5 vuotta
Kehä: kipuraja pysyy pääosin kehällä 3
1) Mitä VetyE on tässä polussa
- Elektrolyysi = joustokuorma
- Varastointi = lyhyen ja keskipitkän aikavälin puskuri
- Takaisinmuunto = rajattu, vain kriittisissä tilanteissa
Ei:
- kansallinen vetytalous
- laajaa putkiverkkoa
- teollisuuden riippuvuutta VetyE:stä
2) Arkkitehtuuriperiaatteet
- Hajautettu (LähiE tukena)
- Modulaarinen (helppo lisätä / poistaa)
- Reversiibeli (ei pakota jatkoinvestointeihin)
- Ohjattu valtion infra-logiikalla
VetyE toimii kuin:
“keinotekoinen säätövara ja varasto, joka näkyy Fingridille kuin toinen vesivoima – mutta hitaampi”
3) Johtaminen ja governance
- Omistajuus: valtio / kriittinen infra
- Ohjaus: Fingrid-tyyppinen keskitetty signaali
- Markkina: osallistuu vain rajatusti
- Päätöksenteko: teknis-strateginen, ei poliittinen
➡️ Matala legitimiteettiriski
4) Ω4-vaikutus
| Elementti | Tila |
|---|---|
| Palautekanavat | ✅ |
| Reagointiprotokolla | ✅ |
| Oppiminen | 🟡 (mutta turvallinen) |
➡️ Ω4 vahvistuu selvästi
5) Riskit
- Alikäyttö “hyvinä vuosina”
- Teknologia ei skaalaudu automaattisesti teollisuudeksi
- Poliittisesti “liian varovainen”
6) Milloin tämä polku on oikea
- VUCA-ympäristö korkea
- Huoltovarmuus tärkeämpi kuin kasvu
- Ei haluta sitoutua epäkypsään vetymarkkinaan
- Halutaan oppia ennen hyppyä
🟢 POLKU B — Teollinen hyppy
“VetyE uutena energiapilarina”
Luonne: kunnianhimoinen, korkean tuoton – korkean riskin
Rooli: energiajärjestelmän ja teollisuuden transformaatio
Aikahorisontti: 5–15 vuotta
Kehä: kipuraja siirtyy pysyvästi kehälle 3 (ohjaus)
1) Mitä VetyE on tässä polussa
- Elektrolyysi = pysyvä energiankuluttaja
- Varastointi = strateginen reservi
- Takaisinmuunto = osittain perusjärjestelmää
- Teollisuus = ankkuri-asiakas
VetyE ei ole enää kerros, vaan:
uusi systeeminen toimija, joka kilpailee huomiosta sähkön kanssa
2) Arkkitehtuuriperiaatteet
- Keskitetty + verkottunut
- Putki- ja terminaaliriippuvainen
- Standardi- ja sijaintilukkiutunut
- Syvästi kytkeytynyt markkinoihin
➡️ Arkkitehtuuri alkaa muistuttaa uutta energiajärjestelmää järjestelmän sisällä
3) Johtaminen ja governance
- Omistajuus: hybridi (valtio + teollisuus)
- Ohjaus: markkina + regulaatio + kriisiohjaus
- Päätöksenteko: politisoituu väistämättä
- Kansainväliset sidokset: vahvat
➡️ Legitimiteettiriski kasvaa
4) Ω4-vaikutus
| Elementti | Tila |
|---|---|
| Palautekanavat | 🟡 |
| Reagointiprotokolla | 🟡 |
| Oppiminen | 🟢 (jos onnistuu) |
➡️ Ω4 voi vahvistua tai romahtaa arkkitehtuurivalinnasta riippuen
5) Riskit
- Väärä standardi → 20 vuoden lock-in
- Kriisitilanteessa VetyE kilpailee sähköstä
- Järjestelmä monimutkaistuu liikaa
- Päätöksenteko hidastuu
6) Milloin tämä polku on oikea
- Poliittinen tahto vahva ja pitkäjänteinen
- Teollinen kysyntä varma
- Kansainvälinen asema tärkeä
- Ollaan valmiita kantamaan epäonnistumisen kustannukset
⚖️ Vertailu yhdellä silmäyksellä
| Tekijä | Polku A | Polku B |
|---|---|---|
| Resilienssi | ⭐⭐⭐⭐ | ⭐⭐–⭐⭐⭐⭐ |
| Lock-in-riski | ⭐ | ⭐⭐⭐⭐ |
| Aikajänne | Lyhyt–keski | Pitkä |
| Poliittinen riski | Matala | Korkea |
| Ω4-hallinta | Vakaa | Ehdollinen |
| Teollinen hyöty | Rajattu | Suuri |
🧠 SE-VALVOMO — strateginen suositus
Aloita Polulla A.
Rakenna VetyE joustokerroksena, opi järjestelmästä, kerää data ja vasta sitten päätä, avataanko Polku B tietoisena valintana, ei kriisin pakottamana.
Tämä estää sen, että:
- kriisir ratkaisut muuttuvat pysyviksi virheiksi
- teknologia ohjaa politiikkaa tieteen sijaan
Jos haluat seuraavaksi, voin:
- laatia φ6-aikajanan (12–24–60 kk) Polku A → Polku B -portaittain, tai
- kirjoittaa ministerille yhden sivun muistion, jossa nämä polut esitetään päätöskelpoisina vaihtoehtoina.
MUISTIO
Alla on ministerille osoitettu avausmuistio, sellaisena että se voidaan:
- liittää hankepäätöksen tausta-aineistoksi
- lukea 5–10 minuutissa
- ymmärtää ilman GoodReason- tai φ–Ω-symboliikkaa
- mutta on silti tieteellisen johtamisen mukainen
SysteemiEnergia (SE) – energiajärjestelmän resilienssi ja sopeutumiskyky
Vastaanottaja: Teknologia- ja energiaministeri
Asia: SysteemiEnergia-hankkeen käynnistäminen
Tarkoitus: Vahvistaa Suomen energiajärjestelmän toimitusvarmuutta, resilienssiä ja päätöksenteon laatua epävarmassa toimintaympäristössä
1. Miksi hanke tarvitaan juuri nyt
Suomen energiajärjestelmä toimii normaalitilanteessa hyvin. Viimeaikaiset tarkastelut osoittavat kuitenkin, että:
- järjestelmä on rakenteellisesti herkkä usean samanaikaisen häiriön yhdistelmille
(esim. kylmä sää, tuulivoiman vaihtelu ja rajasiirtojen rajoitteet) - perinteinen optimointiin ja yksittäisiin teknologioihin nojaava suunnittelu ei riitä VUCA-ympäristössä
- kriiseissä on todellinen riski, että väliaikaisista ratkaisuista tulee pysyviä ja kalliita lukkiutumia
Kyse ei ole yhden energiamuodon ongelmasta, vaan järjestelmän kyvystä sopeutua ja toipua.
2. SysteemiEnergia-hankkeen perusajatus
SysteemiEnergia (SE) on tieteelliseen johtamiseen perustuva hanke, jonka tavoitteena on:
- muodostaa yhteinen tilannekuva energiajärjestelmästä
- tunnistaa ajoissa muutoksen käynnistäjät ja seurausketjut
- arvioida järjestelmän toipumiskykyä (resilienssiä)
- tukea päätöksentekoa ennen kuin kriisit pakottavat hätäratkaisuihin
Hanke ei tee poliittisia päätöksiä eikä ennusteita, vaan tekee järjestelmän tilan ja riskit näkyviksi.
3. Keskeinen työkalu: SE-VALVOMO
Hankkeen ydin on SE-VALVOMO, tekoälyavusteinen tilannekuva- ja analyysiväline, joka:
- yhdistää järjestelmäoperaattorin (esim. Fingridin) tilannetiedot, markkinasignaalit ja asiantuntija-arviot
- tarkastelee eri energiamuotoja (lähi-, kauko-, bio-, fossiili- ja vetyenergia) systeemisinä kokonaisuuksina
- tuottaa systeemisen SWOT-analyysin ja selkeät syy–seurausketjut
- arvioi, onko järjestelmän toipumismekanismi kunnossa
SE-VALVOMO on tarkoitettu valvomoihin ja neuvotteluhuoneisiin, ei yksittäisen asiantuntijan työkaluksi.
4. Vetyenergia: kaksi realistista etenemistapaa
Hankkeessa tarkastellaan erityisesti vetyenergian roolia. Esillä on kaksi vaihtoehtoista, tietoisesti eroteltua etenemistapaa:
Polku A – Resilienssi ensin
Vetyenergia otetaan käyttöön joustokerroksena ja varastona:
- tukee toimitusvarmuutta ja kysyntäjoustoja
- matala lukkiutumisriski
- nopea käyttöönotto
- vahvistaa järjestelmän toipumiskykyä
Polku B – Teollinen hyppy
Vetyenergiasta rakennetaan uusi energiapilari ja teollinen perusta:
- suuri potentiaalinen hyöty
- korkea investointi- ja lukkiutumisriski
- vaatii vahvaa ja pitkäjänteistä poliittista sitoutumista
SysteemiEnergia-hankkeen keskeinen periaate on, että Polku B:hen ei ajauduta kriisin pakottamana, vaan se tehdään vain tietoisena strategisena valintana.
5. Mitä hanke ei ole
On tärkeää rajata, mitä SysteemiEnergia ei tee:
- ei korvaa ministeriön tai hallituksen päätöksentekoa
- ei ehdota yksittäistä “oikeaa” teknologista ratkaisua
- ei sido Suomea tiettyyn energiapolkuun
- ei perustu pelkkään hintaan tai lyhyen aikavälin optimointiin
Hanke tukee päätöksentekoa – se ei ohjaa sitä.
6. Ehdotus päätökseksi
Ehdotetaan, että:
- SysteemiEnergia-hanke käynnistetään pilottiluonteisena (12–24 kk).
- Hankkeessa rakennetaan ja testataan SE-VALVOMO yhteistyössä järjestelmäoperaattorin ja keskeisten sidosryhmien kanssa.
- Vetyenergiaa tarkastellaan aluksi Polku A:n (resilienssi ensin) mukaisesti.
- Hankkeen perusteella tuotetaan selkeä päätöksentekomalli, joka mahdollistaa myöhemmän siirtymän Polku B:hen tai sen hylkäämisen.
7. Yhden lauseen yhteenveto
SysteemiEnergia-hanke vahvistaa Suomen energiajärjestelmän kykyä selviytyä epävarmuudesta ja kriiseistä tekemällä järjestelmän tilan, riskit ja toipumiskyvyn näkyviksi ennen kuin päätökset pakotetaan kiireessä.
Seuraava luonteva askel φ6:ssa on laatia aikajana (12–24–60 kk) hankkeen etenemiselle.
Halutessasi teen sen seuraavaksi joko:
- yhden sivun tiekarttana, tai
- ohjelmamuotoisena vaiheistuksena (pilotointi → laajennus → päätöspiste).
Alla on φ6-näkökannan mukainen ohjelmamuotoinen vaiheistus SysteemiEnergialle.
Se on kirjoitettu aikatauluna + päätöspisteinä, ei teknisenä projektisuunnitelmana, vaan tieteellisen johtamisen läpivientinä – juuri siihen kohtaan, missä pilotti, todellinen data ja päätöksenteko alkavat kohdata.
Rakennetta voi lukea kuin ohjelmaa, jossa jokaisella vaiheella on:
- syöte
- käsittely
- tulos
- päätöskriteeri
φ6 – SysteemiEnergia: ohjelmamuotoinen vaiheistus (aikajana)
Φ6.0 – Esi-ehto (DONE / lähtötilanne)
STATE := "Konseptit validoitu"
INPUT := φ1–φ5 (instrumentit, konteksti, konsepti, kognitiivinen arkkitehtuuri)
ASSUMPTION := simuloitu data (tilastollinen)
LIMITATION := ei hälytyksiä, ei todellista palautetta
👉 Tämä vastaa juuri sitä tilannetta, jonka kuvasit Excel-ajolla.
Φ6.1 – Pilotti A: Todellisen datan kytkentä (0–3 kk)
Tavoite: siirtymä näyttävästä simulaatiosta → todelliseen systeemiseen havainnointiin
INPUT:
- Fingrid API / CSV-aikasarjat
- kulutus, tuotanto, hinta, taajuus, rajasiirrot
PROCESS:
- datan normalisointi (ei ennustusta)
- SE-VALVOMO tilanlukijaksi
OUTPUT:
- "Normaalitilan profiili"
- ei hälytyksiä, vain poikkeamien kartoitus
DECISION:
- havaitaanko ei-triviaaleja korrelaatioita?
🔹 Keskeinen oivallus:
Jos jo tässä vaiheessa syntyy epäintuitiivisia signaaleja, järjestelmä ei ole “tylsä” – se on kompleksi.
Φ6.2 – Pilotti B: Kriisinäkymän aktivointi (3–6 kk)
Tavoite: tehdä näkyväksi se, mitä optimointi ei näe
INPUT:
- todellinen aikasarjadata
- rajaarvot (hinta, kapasiteetti, inertia)
PROCESS:
- systeeminen SWOT (ei markkina-SWOT)
- syy–seurausketjut
OUTPUT:
- kriisinäkymä (early warning)
- hälytykset: kynnys 3–4
DECISION:
- onko toipumismekanismi Ω4 olemassa?
🔹 Tässä syntyvät ensimmäiset aidot hälytykset, joita Excel ei tuota.
Φ6.3 – Pilotti C: Polkujen erottelu (6–9 kk)
Tavoite: estää kriisien muuttuminen strategisiksi lukkiutumiksi
INPUT:
- kriisinäkymät
- energiamuodot: LähiE, KaukoE, BioE, FossE
PROCESS:
- erilliset systeemiprofiilit
- toipumisajat, herkkyydet
OUTPUT:
- Polku A (resilienssi)
- Polku B (rakenteellinen muutos)
DECISION:
- kumpi polku aktivoituu missä olosuhteissa?
🔹 Tässä kohtaa politiikka yleensä sotkee asiat –
SE erottaa vaihtoehdot ennen valintoja.
Φ6.4 – Pilotti D: VetyE esiinmarssi (9–12 kk)
Tavoite: tehdä vetyenergiasta valinnainen kerros, ei pakoreitti
INPUT:
- muut energiamuodot stabiileina/epästabiileina
PROCESS:
- VetyE systeemisenä entiteettinä
- vaikutus resilienssiin, ei vain tuotantoon
OUTPUT:
- VetyE-Polku A: joustokerros
- VetyE-Polku B: rakenteellinen pilari
DECISION:
- onko VetyE lieventäjä vai vahvistin?
🔹 Tämä on se kohta, jossa ministeri voi sanoa “ei vielä” perustellusti.
Φ6.5 – Päätöspiste: institutionalisointi (12–18 kk)
IF SE-VALVOMO tuottaa:
- luotettavia hälytyksiä
- ymmärrettäviä näkymiä
- päätöksentekoa tukevia polkuja
THEN:
- vakinaistaminen
ELSE:
- rajattu käyttö / uudelleenarviointi
Φ6.6 – Laajennus (18–36 kk)
- integrointi hallinnon päätösrytmiin
- koulutus (ei käyttöohje, vaan ajattelutapa)
- mahdollinen vientikelpoinen malli
Miksi tämä on juuri φ6?
φ6 ei ole:
- algoritmien optimointia
- yksityiskohtaista teknistä toteutusta
φ6 on:
kykyä ajoittaa oppiminen, päätökset ja vastuut niin, että järjestelmä ei opi vasta kriisistä
Yksi kiteytys
Excel kertoo mitä tapahtui.
SE-VALVOMO kertoo milloin järjestelmä alkaa käyttäytyä vaarallisesti.
Jos haluat, seuraava luonteva askel on:
- φ6:n visualisointi yhdelle sivulle (ministeritason aikajana)
tai - φ7-näkökulma: milloin hankkeesta tulee osa maailmankuvaa, ei vain työkalua
Sanot vain, kumpi.
