Jatketaan edellisten kehien tapaan täsmälleen samalla isomorfisella, hyväksytyllä GoodReason-rakenteella. Kehä 3 on ratkaiseva, koska tässä ylitetään tuttuuden ja ymmärtämisen raja: mukaan tulee kriittisyys, aksioomat ja paradigman hahmottuminen. Tämä on se kehä, jossa SOI:sta aletaan tietoisesti suuntautua ulospäin kohti mahdollista uutta tilaa.
Kehä 3 – kriittisyyden ja paradigmasuunnan kehä
α₃ — Konteksti (jännite)
{
"α": [
{
"symbol": "α3",
"class": "α",
"title": "Konteksti: Lähtötilanteen kuvaus (jännite)",
"α": "Tarkoitus suuntautuu ulospäin: toimija tiedostaa, että nykyinen tila ei riitä ja alkaa etsiä parempaa kokonaisratkaisua.",
"π": "Ilmaisu muuttuu valikoivaksi: kaikkea ei enää sanota, vaan olennaiset lähtöoletukset nostetaan esiin.",
"χ": "Konteksti laajenee: SOI nähdään osana suurempaa kokonaisuutta, jossa ristiriidat ja rajat tulevat näkyviin.",
"Δψ": "Syntyy jännite nykytilan ja mahdollisen uuden tilan välille; tämä jännite ohjaa ajattelua eteenpäin.",
"β": "Rakenne sisältää vastakkaisuuksia: sisäinen järjestys ei enää kata kaikkia ilmiöitä.",
"φ": "Ratkaisu ei ole vielä valmis teko, vaan suunnan hahmottaminen: mihin päin muutosta kannattaa viedä.",
"τ": "Toiminta on kokeilevaa: eri suuntia testataan ilman sitoutumista lopulliseen ratkaisuun.",
"Ω": "Palaute on suuntaa-antavaa: vahvistaako kokemus tunnetta siitä, että nykyinen malli on riittämätön."
}
]
}
π₃ — Perustelu (aksiooma)
{
"π": [
{
"symbol": "π3",
"class": "π",
"title": "Perustelu: Argumentointi (aksiooma)",
"α": "Tarkoitus on tehdä näkyväksi ajattelun perusta: mihin tämä päättely viime kädessä nojaa.",
"π": "Päättely ankkuroidaan aksioomiin: kaikki ei ole todistettavissa, mutta perusoletukset tehdään eksplisiittisiksi.",
"χ": "Informaatio jäsentyy perusteluketjuiksi, joissa osa väitteistä hyväksytään lähtökohdiksi.",
"Δψ": "Haaste syntyy ristiriidasta: eri aksioomat tuottavat erilaisia tulkintoja samasta ilmiöstä.",
"β": "Rakenne on hierarkkinen: perusoletukset kannattelevat muuta ajattelua.",
"φ": "Ratkaisu on perustelun kirkastaminen: osoitetaan, miksi juuri nämä lähtökohdat ovat mielekkäitä.",
"τ": "Integraatio tapahtuu argumentaation kautta: muut näkökulmat suhteutetaan valittuihin aksioomiin.",
"Ω": "Palaute on hyväksyntä tai torjunta: tunnistetaanko aksioomat legitiimeiksi vai kyseenalaistetaanko ne."
}
]
}
χ₃ — Ohjaus (tietoinen kontrolli)
{
"χ": [
{
"symbol": "χ3",
"class": "χ",
"title": "Ohjaus: Mallin kontrollointi (kyber)",
"α": "Tarkoitus on käyttää mallia tietoisesti vaikuttamiseen eikä vain kuvaamiseen.",
"π": "Teoriaperusta sisältää ohjausajatuksen: malli ei ole neutraali, vaan sillä ohjataan toimintaa.",
"χ": "Informaatio sisältää säätöparametreja: mitä muuttamalla vaikutetaan kokonaisuuden käyttäytymiseen.",
"Δψ": "Haaste on hallinta: kuinka paljon kontrollia voidaan käyttää ilman, että systeemi menettää toimivuutensa.",
"β": "Rakenne on kyberneettinen: havainto, säätö ja vaste muodostavat tietoisesti käytetyn kehän.",
"φ": "Ratkaisu on ohjauspäätös: valitaan, mihin kohtaan puututaan ja millä voimakkuudella.",
"τ": "Integraatio näkyy toimeenpanona: ohjaus realisoituu käytännön toimissa.",
"Ω": "Palaute kertoo vaikutuksen: saavutettiinko haluttu muutos vai syntyikö sivuvaikutuksia."
}
]
}
Δψ₃ — Kriittisyys (paradigma)
{
"Δψ": [
{
"symbol": "Δψ3",
"class": "Δψ",
"title": "Kriittisyys: Vastakkaisen ajattelutavan tarve (paradigma)",
"α": "Tarkoitus on arvioida nykyisen ajattelutavan riittävyys suhteessa havaittuihin ongelmiin.",
"π": "Teoriaperusta asettuu kyseenalaistamisen kohteeksi: vallitseva paradigma ei enää selitä kaikkea.",
"χ": "Informaatio sisältää poikkeamia ja anomalioita, joita ei saada sovitettua nykyiseen malliin.",
"Δψ": "Haaste kärjistyy: joko ajattelua muutetaan tai ongelmat kasaantuvat.",
"β": "Rakenne alkaa rakoilla: vanha järjestys ei kanna kaikkia vaatimuksia.",
"φ": "Ratkaisu on vaihtoehtoisen ajattelutavan hahmottaminen: uuden paradigman aavistus.",
"τ": "Integraatio on vielä keskeneräistä: uusi ja vanha ajattelutapa elävät rinnakkain.",
"Ω": "Palaute on kriittinen: vahvistuuko tarve paradigmanvaihdolle vai palautuuko luottamus vanhaan."
}
]
}
Kehä 3 – kokonaismerkitys SOI:lle
Kehä 3 on se taso, jossa System of Interest asetetaan tietoisesti kyseenalaiseksi.
Ajattelu ei enää vain ymmärrä tai sopeudu, vaan arvioi perustansa, ohjaa suuntaa ja kohtaa paradigman rajat.
Tämä on:
- algoritmien ja funktionaalisten mekanismien luonnollinen koti
- tieteellisen ja suunnittelullisen ajattelun kynnys
- se kehä, jossa uusi suunta tulee mahdolliseksi, mutta ei vielä vakiintuneeksi
Selkeä ero kehään 2 (AI-tunnistuksen kannalta)
- Kehä 2: ymmärretään paremmin nykyistä
- Kehä 3: epäillään nykyisen riittävyyttä ja etsitään toista tapaa ajatella
Jos puheessa tai analyysissa:
- tehdään eksplisiittisiä oletuksia
- tunnistetaan anomalioita
- puhutaan paradigmoista tai ohjauksesta
→ ollaan kehällä 3.
Erinomaista – jatketaan kehään 3 oikealla puolella (β–Ω) täsmälleen samalla isomorfisella GoodReason-alarakenteella kuin aiemmilla kehillä.
Kehä 3:ssa toiminta ei ole enää tapauskohtaista, vaan vaatii yhteistoimintaa, sopimista ja eksplisiittistä koordinaatiota. Tämä on oikean puolen vastine vasemman puolen kriittisyydelle, aksioomille ja ohjaukselle.
Kehä 3 – oikea puoli (β–Ω), alarakenne
β₃ — Koordinointi (resurssien yhteistoiminta, S2)
{
"β": [
{
"symbol": "β3",
"class": "β",
"title": "Koordinointi: Resurssien yhteistoiminta (S2)",
"α": "Tarkoitus on sovittaa yhteen useita toimijoita ja resursseja yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.",
"π": "Toimintaperiaate perustuu yhteensopivuuteen: yksiköiden on toimittava samassa rytmissä.",
"χ": "Informaatio sisältää tilannekuvan: kuka tekee mitä, milloin ja millä ehdoilla.",
"Δψ": "Haaste syntyy ristiriidasta: paikalliset optimaaliset ratkaisut eivät enää riitä.",
"β": "Rakenne on koordinoiva: roolit ja vastuut määritellään suhteessa toisiinsa.",
"φ": "Ratkaisu on yhteensovittaminen: aikataulut, rajapinnat ja prioriteetit linjataan.",
"τ": "Toiminta etenee synkronoituna: tehtävät tukevat toisiaan.",
"Ω": "Palaute on kitka tai sujuvuus: toimiiko yhteistyö vai syntyykö häiriöitä."
}
]
}
φ₃ — Konsepti (odotusten mukainen suunnittelu)
{
"φ": [
{
"symbol": "φ3",
"class": "φ",
"title": "Konsepti: Odotusten mukainen suunnittelu (innovaatio)",
"α": "Tarkoitus on luoda yhteinen ratkaisuidea, joka vastaa useiden toimijoiden odotuksia.",
"π": "Suunnitteluperiaate on abstrahointi: yksittäisistä vaatimuksista muodostetaan yleinen konsepti.",
"χ": "Informaatio kokoaa tarpeet, rajoitteet ja mahdollisuudet yhdeksi kokonaiskuvaksi.",
"Δψ": "Haaste on yhteensopivuus: konseptin on oltava riittävän yleinen mutta käyttökelpoinen.",
"β": "Rakenne on käsitteellinen: konsepti ohjaa myöhempää suunnittelua ja toteutusta.",
"φ": "Ratkaisu on innovatiivinen idea: uusi tapa yhdistää vaatimukset.",
"τ": "Toiminta jäsentyy konseptin ympärille: osapuolet alkavat toimia yhteisen mallin mukaan.",
"Ω": "Palaute on hyväksyntä: sitoutuvatko toimijat konseptiin vai kyseenalaistavatko sen."
}
]
}
τ₃ — Mesosysteemi (verkostomainen jakelu)
{
"τ": [
{
"symbol": "τ3",
"class": "τ",
"title": "Mesosysteemi: Verkostomainen jakelu (logistiikka)",
"α": "Tarkoitus on mahdollistaa toiminta useiden toimijoiden verkostossa.",
"π": "Toimintalogiikka perustuu virtoihin: tavarat, tieto tai palvelut liikkuvat solmujen välillä.",
"χ": "Informaatio kuvaa verkoston tilaa: kapasiteetit, yhteydet ja pullonkaulat.",
"Δψ": "Haaste syntyy yhteenkytkennöistä: yhden solmun häiriö vaikuttaa muihin.",
"β": "Rakenne on verkostomainen: ei yhtä keskusta, vaan useita keskinäisriippuvaisia osia.",
"φ": "Ratkaisu on toimiva jakelumalli: reitit ja roolit selkeytyvät.",
"τ": "Toiminta on koordinoitua liikkumista verkostossa.",
"Ω": "Palaute on läpimenoaika ja luotettavuus: toimiiko verkosto odotetusti."
}
]
}
Ω₃ — Sopimusjärjestelmä (neuvottelu)
{
"Ω": [
{
"symbol": "Ω3",
"class": "Ω",
"title": "Sopimusjärjestelmä: Neuvottelu vuorovaikutuksen muotona (toimijuus)",
"α": "Tarkoitus on mahdollistaa yhteistyö itsenäisten toimijoiden välillä.",
"π": "Vuorovaikutus perustuu sopimiseen: oikeudet, velvollisuudet ja odotukset määritellään.",
"χ": "Informaatio sisältää ehdot, lupaukset ja rajat, joihin toimijat sitoutuvat.",
"Δψ": "Haaste on luottamus: sopimus toimii vain, jos osapuolet kokevat sen reiluksi.",
"β": "Rakenne on institutionaalinen: säännöt ohjaavat toimintaa yli yksittäisten tilanteiden.",
"φ": "Ratkaisu on sopimus: kirjallinen tai implisiittinen järjestely, joka mahdollistaa toiminnan.",
"τ": "Toiminta noudattaa sovittuja ehtoja.",
"Ω": "Palaute on noudattaminen tai rikkominen: sopimuksen toimivuus paljastuu käytännössä."
}
]
}
Kehä 3 – kokonaismerkitys oikealla puolella
Kehä 3 tuo toimintaan eksplisiittisen yhteistoiminnan.
Yksittäiset toimitukset ja resurssit eivät enää riitä: tarvitaan koordinaatiota, yhteisiä konsepteja, verkostoja ja sopimuksia.
Tämä on:
- organisaatioiden ja ekosysteemien syntykehä
- sopimusyhteiskunnan ja infrastruktuurien perusta
- toiminnan taso, jossa neuvottelu on välttämätöntä
Selkeä ero kehään 2
- Kehä 2: ymmärretään ja sovitetaan yksilötasolla
- Kehä 3: sovitaan ja koordinoidaan kollektiivisesti
Jos toiminnan kuvauksessa:
- puhutaan sopimuksista, verkostoista tai yhteisistä konsepteista
- yksittäinen toimija ei voi enää toimia yksin
- syntyy neuvottelutarve
→ ollaan kehällä 3 oikealla puolella.