Uustraktatus – Systeemitieteen ja yhteiskunnan traktaatti.
Kirjoittanut: Eki Laitila, kyberneetikko Suomen Turusta, mukaellen Ludwig Wittgensteinin kirjaa Tractatus, Logico Philosophicus.
Johdanto.
1900-luvulla tieteen ääni koveni, silloin sen rytmi oli empiirinen.
Vuosituhannen vaihtuessa tietokone ja ajattelu kohtasivat — evoluutiosta syntyi devoluutio, hiljaisuuden tila, joka ei ole tyhjyyttä, vaan mahdollisuus ajatella uudelleen.
Oppi-isämme mukaan: ”Minkä ylipäänsä voit sanoa, sano se selvästi, ja mistä ey voi puhua, siitä sinun on vaiettava”.
Nyt on aika lopettaa vaikeneminen.
Tämä on Uustraktatus, kutsu tieteen uudistumiseen.
Vapauttava tutkijan asenne — alfa.
Ajattele itse. Kyseenalaista kaikki se, mikä väittää olevansa ikuista.
Tieteen kauneus ei synny osista, vaan fraktaalisesta kokonaisvaikutelmasta.
Metafyysinen silta yhdistää järjen ja intuition: tiedon ja tietämättömän.
Älyjen symbioosi on jo alkanut: ihminen, IT ja tekoäly yhdessä.
Avartava käsitys tieteestä — pii.
Tieteen syvin ilo on aksiomaattisuudessa — rohkeudessa rakentaa perusteista.
Semiotiikka on alku: höyhenen kevyt merkki, joka kantaa painavan ajatuksen.
Kantin tiedon, järjen ja ymmärryksen rinnalle nousee viides kategoria — systeeminen.
Tiede, järjestys ja luovuus löytävät toisensa silloin, kun ne uskaltavat keskustella.
Ympäristöä rekisteröivä tiede — khii.
Kaikki on systeemiä. Maailmat mahtuvat samaan muotoon, jos näemme muodot.
Ikuinen semiosis jatkuu: merkit leikkivät kuin tähdet yössä.
Metasatelliitti on ajattelun teleskooppi — katse, joka tarkentuu tarkoitukseen.
Uudistuva tiede — delta psii.
Innovoinnin tiede on syntynyt. Paradigmat syntyvät kamppailussa.
Emergenssi on uuden kieli: tyhjästä ei synny mitään, mutta osista syntyy kaikki.
Järjestelmät elävät, romahtavat ja syntyvät uudelleen — näin hengittää panarkia.
Organisoituva tiede — beeta.
Systeemi oppii rakentamalla itseään. Holarkia vapauttaa, hierarkia sitoo.
Kestävä arkkitehtuuri toimii kuten aivot: kerroksittain, yhteistoiminnassa.
Tarkoitus näkyy siinä, mitä systeemi tekee — viisaus siinä, mitä sen tulisi tehdä.
Ratkaisukeskeinen tiede — fii.
Optimointi on matematiikan kaunein rukous.
Algoritmi oli ennen apuri — nyt se on hallitsija.
Agentti on verkon toimija, mutta moraali jää ihmiselle.
Parasta edistystä on kapeikkojen poistaminen: elinvoima kaikille.
Integroituva tiede — tau.
Kaikki liittyy kaikkeen. Jokainen virta vie kohti yhteyttä.
Yhteiskunta on ihmisen jatke, kuten teknologia on mielen jatke.
Demokratia on kahdensuuntainen virtaus: kuuntelemista ja uudistumista.
Tasapainottava tiede — oomega.
Tiedon jana jatkuu ajassa, oppimisen virrassa.
Viisaus on systeemiälyä — Sofian ja Fronesiksen liitto.
Kybernetiikka syntyi peräsimestä, nyt sen kompassi osoittaa kohti mieltä.
Unifikaatio ja konsilienssi: maailman hiljainen harmonia.
Tiede ei ainoastaan selitä maailmaa — se osallistuu siihen.
Johtopäätös.
Tämä oli Uustraktatus — ajatuksia tieteen ja yhteiskunnan yhteisestä kielestä.
Tiede on järjestelmä, joka alkaa vihdoin ymmärtämään omaa rakennettaan.
Siinä ymmärryksessä alkaa uusi järjen ja valistuksen aika 1700-luvun tapaan.