Kohti systeemistä tieteen tiedettä!
Tiede on ollut merkittävin tekijä ihmiskunnalle saavuttamaan edistystä koko maailman hahmottamiseen. ”Se pyörii sittenkin”. Tiede on kuitenkin itse vaikeasti ymmärrettävä systeemi, jolla on kehittyessään tapana joskus taantua. Tiedon pirstaloituminen, tieteenalakohtaiset siilot, toistettavuuskriisit ja tiedon hallitsematon lisääntyminen ovat merkkejä epäonnistumisesta.
Metatiede esittäytyy tieteen itsensä systemaattisena tutkimuksena. Se pyrkii ymmärtämään, miten tietoa tuotetaan, jäsennetään, välitetään ja integroidaan. Soveltamalla tieteellistä ajattelua tieteen prosesseihin on mahdollista parantaa tieteen luotettavuutta, johdonmukaisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, missä edistyminen kohdistuisi suoraan suurimpiin globaaleihin haasteisiin.
Tutkimusta tutkimuksesta meta-ajattelun keinoin
Tähän asti MetaScience.org – yhteisö on keskittynyt vasta tutkimuskäytäntöjen arviointiin. Vaikka tilastollinen pätevyys, toistettavuus ja julkaisemisen haasteet ovat tärkeitä, tämä Stanfordin yliopistossa syntynyt näkökulma on vasta alkua.
Laajempi visio asettaa Metatiede-konseptille neljä (4) tehtävää:
- tiedon arkkitehtuurin tutkimus eli meta-arkkitehtuurit,
- tieteellisten paradigmojen ja analysointimuotojen evoluutio,
- tieteenalojen välisten vuorovaikutussuhteiden kartoitus,
- ja menetelmien kehittäminen tietämyksen integroimiseksi eri aloilla.
Näin Metatieteestä tulee systeeminen näkökulma takaisin itse tieteeseen.
Systeemitiede metatieteen ytimenä
Tieteellinen tieto ei ole kokoelma erillisiä faktoja. Se muodostaa toisiinsa kytkeytyneen järjestelmän teorioita, malleja, menetelmiä ja käytäntöjä.
Systeemitiede tarjoaa metatieteelle käsitteellisen perustan, jossa korostuvat jäykkien rakenteiden sijaan systeemitieteelle ominaiset piirteet: vuorovaikutuksellisuus, emergenssi, modaalisuus, innovaatiot, suhdanteet ja yhteistyömahdollisuudet, nämä kaikki erikseen sekä yhdessä!
Näin MetaScience tulee ymmärtää tieteen itsensä systeemitieteenä.
Kognitiivisten ja visuaalisten mallien rooli
Pysyäkseen ajanmukaisena tiede tarvitsee uusia esitystyökaluja. Graafit, käsitteelliset mallit ja tietokartat auttavat paljastamaan yhdenmukaisuutta, potentiaalia ja dynaamisia malleja, jotka jäävät näkymättömiin perinteisessä tekstipohjaisessa tutkimuksessa.
Visuaalinen ja symbolinen mallinnus antaa tutkijoille keinot tutkia tieteidenvälisiä suhteita, navigoida jopa valtavan suuria käsiteavaruuksia ja viestiä kompleksista systeemisistä ideoista tehokkaasti kohti suunnittelupöytää. Modernit työkalut ovat tulossa yhä tärkeämmiksi nopeasti muuttuvassa kyberajassamme, missä tiedon määrä laajenee huimaa vauhtia.
Tekoäly ja metatieteen uusi aikakausi
Tekoälyn uuden aikakauden synty 20-luvulla on tuonut uuden ulottuvuuden kaikkeen tieteenharjoitukseen. AI-systeemit analysoivat hetkessä valtavia arkistoja ja nettisivustoja tulkiten niiden välisiä käsitteellisiä suhteita auttaen tieteellisen tiedon mallintamisessa ketä tahansa osaajaa.
Tekoäly toimii MetaSciencen katalysaattorina koska laajamittainen ja järjestelmällinen tietoaineistojen analysointi syvätutkimukseen asti ja tieteenalojen automatisoitu kartoittaminen sekä monimutkaisten käsitteellisten järjestelmien interaktiivinen tutkiminen ovat yleensäkin sen parhaita ominaisuuksia – pääsyy siihen, miksi kielimalleista niin paljon puhutaan.
Ihmisen näkemyksellisuus yhdessä tekoälyn kaikenkattavuuden kanssa muodostavat uudenlaisen tieteellisen päättelyn paradigman. Se tukee jopa maailmanlaajuista, monitieteistä yhteistyötä – kuten koronapandemiassa nähtiin.
6. GoodReason metatieteellisenä metodologiana
GoodReason on ainutlaatuinen uusi symbolinen ja systeeminen metodologia, edistämään metatieteellistä ajattelua. Sen kognitiivinen olemus, ”ajattelun geometria”, on napakoordinaatisto, jonka mukaan tieteelliset käsitteet hakevat paikkaansa suhteessa tutkittavaan systeemiin (SOI). Se auttaa nopeaa oppimista, analysointia, kokonaiskuvan hahmottamista, vertailua sekä suunnittelua.
GoodReason järjestää tietämyksen ja tieteenalat kahdeksaksi sektoriksi tietoisuuden tasojen mukaisesti. Sektoreilla on symboliset nimet: kuten tarkoitus α , teoria π , ympäristö χ , muutospaine Δ Ψ , organisoituminen β, ratkaisujen suunnittelu φ , toteutus ja integroituminen τ sekä palaute Ω, joka määritellään kybernetiikan asteiden mukaisesti. Nämä kreikkalaiset kirjaimet sopivat ainutlaatuisen hyvin AI-prompteiksi, koska tekoälyt ymmärtävät täysin niiden merkityksen.
MetaSciencen tarkoituksessa GoodReason toimii työkaluna monella tavalla. Koska se on avoin metodiikka (ja jatkossa sivusto), käyttäjä voi soveltaa sitä mihin tahansa omin ajatuksin tai tekoälyn koko volyymiä hyödyntäen. Se sopii kartoittamaan tieteelliset käsitemallit, välittämään tietoa IT-protokollien kautta, analysoimaan eri tieteenalojen väliset suhteet, integroimaan pirstoutuneita osaamisalueita toisiinsa, luomaan koulutusmateriaalia ja toimimaan agenttien teossa alustana: ”Everything is a system”.
7. Kohti integroitua tieteellistä maailmankuvaa
On huomattava, että MetaSciencen pitkän aikavälin tavoitteena ei ole pelkästään tutkia tiedettä, vaan ennen kaikkea vahvistaa ja edistää tuloksellisuutta tieteenfilosofian perusajatuksen, koherenssin, mukaisesti. Parantamalla ymmärrystämme systeemitieteestä Metatiede voi tukea suurten tieteen ihanteiden toteutumista, esimerkiksi unifikaation, konsilienssin ja metalogiikan sekä sitä kautta johdonmukaisen, läpinäkyvän ja tehokkaan tieteellisen käytännön muodossa, kognitiivisten ominaisuuksiensa ansiosta. Kaikki tieto on kognitiota.
Globaalien haasteiden uhatessa ilmastonmuutoksen, teknologisen muutoksen ja yhteiskunnallisen kompleksisuuden muodossa tarvitsemme uudenlaisen maailmankuvan, joka on kestävä, vuorovaikutuksellinen, holistinen ja yhteistyöhön kannustava. Tieteen on muututtava, koska VUCA-maailmassa kaikki entiset säännöt eivät enää kaikkialla toimi. Tutkija on myös osa tutkimuskohdettaan.
MetaScience tarjoaa viitekehyksen miettiä jopa koko tieteen kokonaiskuvaa.
Yhteenveto
Koskaan aiemmin ei teknologian kehitys ole ollut niin huimaa kuin nyt, mutta miksi Metatiedettä siihen tarvitaan?
Seuraavat aiheet muodostavat kehittyvän neliportaisen vastauksen siihen:
Ensikin, Metatiede käyttää tieteen sisältöjä parantamaan sen systeemistä edistymistä. Toiseksi Systeemitiede tarjoaa käsitteellisen perustan sille tutkimaan ja ymmärtämään ”mitä tahansa” monialaisesti. Tekoäly puolestaan kolmantena tekijänä ketjussa moninkertaistaa systeemitieteen analyyttisen ilmaisuvoiman ja GoodReason neljäntenä tarjoaa menetelmän tietämyksen muokkaamiseen, integroimiseen hyödyntäen symbolista, systeemistä ja kognitiivista arkkitehtuuriaan.
Tulevaisuuden teknologia on täällä jo tänään. Immanuel Kantin käsitteellisen ajattelun a priori – periaatteella voimme paremmin kuin koskaan ennen tuottaa uusia paradigmoja ja tieteellisiä kumouksia kiihtyvällä tahdilla sen mukaan, miten valmiita olemme tutkimaan mahdollisuuksia.
Tieteellä on suuri vaara jäädä suuryritysten, suurvaltojen, talouden ehtojen ja tekoälyn puristuksessa historian kirjaajan asemaan. Metatiede on parhaita tieteen suuntauksia kartoittaa tieteen oma tila, joka arvio synnyttäisi uuden valistuksen ajan, ilman että mikään vaarallinen suuntaus näistä pääsisi hallitsevaan asemaan suhteessa ihmisen ja luonnon hyvinvointiin.