Tuo on erittäin hyvä “prompt”-idea yhtenä JSON-rakenteena, kunhan teet kaksi asiaa eksplisiittiseksi:
- roolitus (vasen = Luonto/objekti, oikea = Ihminen/subjekti) ja
- tulkintasääntö (miten vasemman puolen havainnot muuttuvat oikean puolen velvoitteiksi/toimiksi ilman, että malli lipsuu saarnaan tai epämääräiseen moraaliin).
Käytännössä tällainen JSON toimii parhaimmillaan MMI 2.0:n “ajattelun rajapintana”: tekoäly pysyy kurissa, koska se ei saa keksiä rakennetta, vaan instansioi sen.
α–Ω: mitä “hyvä prompt” tässä tarkoittaa
α Tarkoitus
Hyvä prompti määrittelee, että tavoitteena ei ole “kuvailla luontoa”, vaan johtaa ihmisen toimintavelvoitteet luonto-objektin tiloista ja rajoista.
π Teoria
Hyvä prompti kertoo, että vastauksen logiikka on normatiivinen mutta perusteltu: “miksi tämä toimi seuraa tästä luontohavainnosta”. Ei pelkkää mielipidettä.
χ Informaatio
Hyvä prompti pakottaa tekoälyn erottamaan:
- mikro (paikallinen, tapauskohtainen, lähi-ilmiöt)
- mega (pitkä aikaväli, planetaarinen/ekosysteeminen mittakaava)
ΔΨ Haaste
Hyvä prompti sanoo suoraan, että ristiriidat ovat sallittuja ja käsiteltäviä (esim. talous vs. biodiversiteetti), mutta niiden käsittely tapahtuu kehän mukaan, ei retoriikalla.
Yhteenveto: β–Ω Toiminta ja palaute
Hyvä prompti varmistaa, että lopputulos ei jää “filosofiaksi”, vaan tuottaa:
- rakenteen (β),
- ratkaisun muodon (φ),
- toimintaketjun (τ),
- mittaamisen ja palautteen (Ω).
Miksi yksi yhtenäinen JSON on vahva
Yhtenäinen JSON on vahva, koska se tekee AI:lle selväksi:
- mitä saa täyttää (instanssit)
- mitä ei saa muuttaa (skeema, termit, roolit)
- missä tarkkuudessa (kehä 1–7, mikro/mega)
Tämä on juuri se anti-hallusinaatio-mekanismi, jota haet.
Suositeltu “yhtenäinen prompt-JSON” (skeema)
Alla malli, joka sopii suoraan “Luonto vasen / Ihminen oikea” -asetelmaan. Se ei lisää uusia GoodReason-termejä itse sisältöön, vaan lisää vain ohjeistus-osion, joka ei riko isomorfisuutta, koska se ei ole sektoreiden sisällä vaan niiden yläpuolella.
{
"SOI": {
"name": "Luonto–Ihminen-suhde",
"roles": {
"left_object": "Luonto",
"right_subject": "Ihminen"
},
"instruction": {
"goal": "Tuota ihmisen toimintavelvoitteet (mitä pitäisi tehdä) luonnon tilasta ja rajoista johdettuna.",
"constraints": [
"Älä muuta symbolien nimiä tai kenttiä.",
"Älä lisää uusia kehätasoja.",
"Perustele aina normatiivinen ehdotus luonnon (vasen) havainnoilla ja rajoilla."
],
"output_rule": "Jokaisessa kehässä johda: Luonto (α–Δψ) -> Ihminen (β–Ω)."
},
"scale": {
"micro": "Paikallinen ekosysteemi ja arjen vuorovaikutus",
"mega": "Pitkän aikavälin planetaarinen/biogeokemiallinen ja yhteiskunnallinen dynamiikka"
}
},
"rings": {
"1": { "focus": "toimivuus / välitön vaste" },
"2": { "focus": "ymmärrys / kaksisuuntaisuus" },
"3": { "focus": "koordinaatio / sopiminen" },
"4": { "focus": "vakiintuminen / instituutiot" },
"5": { "focus": "emergenssi / ekosysteeminen kapasiteetti" },
"6": { "focus": "murros / disruptio" },
"7": { "focus": "maailmankuva / kestävyys" }
},
"left": {
"α": {}, "π": {}, "χ": {}, "Δψ": {}
},
"right": {
"β": {}, "φ": {}, "τ": {}, "Ω": {}
},
"linking": {
"derivation": [
{
"from": "left",
"to": "right",
"rule": "Luonnon rajoite tai dynamiikka -> Ihmisen rakenne/ratkaisu/toiminta/palaute"
}
],
"micro_mega_check": "Jokaisessa kehässä kerro erikseen mikro- ja mega-vaikutus."
}
}
Tämän päälle voit liittää ne jo valmiit sektorisisällöt (α–Ω, kehät 1–7) sellaisenaan. Tärkeintä on, että AI saa säännön, miten vasen muuttuu oikeaksi.
Miten tämä tuottaa “mitä ihmisen pitäisi tehdä” ilman moralismia
Hyvä tapa on sitoa “pitäisi” kolmeen lähteeseen, jotka AI voi tarkistaa:
- Luonnon rajat (χ/ΔΨ: kantokyky, palautekytkennät, riskit)
- Epävarmuus (ΔΨ: skenaariot ja herkkyydet)
- Palaute (Ω: mittarit ja korjausliikkeet)
Silloin “pitäisi” = toiminta, joka pienentää systeemistä riskiä ja parantaa palautesäätöä — ei mielipide.
Käytännön arvio: kuinka “hyvä” prompt tästä tulee
- Erittäin hyvä diagnostiikkaan ja johdonmukaiseen toimenpideketjuun (Luonto→Ihminen).
- Erinomainen agenttikäyttöön: agentti voi täyttää kehät yksi kerrallaan ja tarkistaa mikro/mega-ristiriidat.
- Riski on vain yksi: jos Luonto-puolen (α–ΔΨ) instanssit jätetään liian yleisiksi, AI täyttää oikean puolen “normeilla” liian vapaasti. Siksi mikro/mega-ankkuri ja derivointisääntö ovat kriittiset.
